tiistai 23. syyskuuta 2014

Kiitoksen paikka

Olen koko ikäni laulellut enemmän tai vähemmän. Enemmän nimenomaan viime syksystä lähtien, jolloin tutustuin turkulaiseen lauluntekijään Samuli Koivulahteen. Hänen biisejään innostuin tuolloin demottelemaan ja sitä kautta tutustuin aina vain uusiin säveltäjiin, sanoittajiin ja muusikoihin, ja minulle aukesi kokonaan uusi maailma! Olen sukellellut haltioissani musiikin pyörteisiin erilaisten proggisten myötä, ja nauttinut täysin siemauksin joka pärskeestä.

Samulin kautta tutustuin myös UMK-kisabiisini säveltäjään Petteri Laaksoon - tapaus, jota siunailen hiljaa mielessäni harva se päivä. Mutta myös Samuli osallistuu Uuden musiikin kilpailuun kahdella sanoittamallaan kappaleella. Hän esittelee biisit laulajineen blogissaan: http://www.samulikoivulahti.net/2014/09/umk-2015-saa-nahda-kuinka-meijan-kay.html

Ilostuin kovasti, kun huomasin kyseisessä blogissa maininnan myös TaruLan osallistumisesta samaiseen kilpailuun :). Kiitos kannustuksesta Samulille, kuten myös koko yhteistyöstämme, joka on antanut minulle jo niin paljon lyhyessä ajassa! Tsempataan myös Samulin biisejä ja niiden esittäjiä, eikös vain?

Tässä kohtaa haluan kiittää myös joitain muita yhteistyökumppaneitani, jotka ovat lempeästi tönineet minua lähemmäs maalia artistipolullani. Luonnollisesti jo mainitsemani UMK-biisin säveltäjä Petteri Laakso ansaitsee suurimman kiitoksen. Aivan käsittämättömän lahjakas säveltäjä ja muusikko, ja kaiken lisäksi upea ihminen! Petteri jaksaa kärsivällisesti selittää asioita keltanokalle sekä pohdiskella kaikkea mahdollista musiikkiin liittyvää täydellä paneutumisella. Olen hänelle paljosta velkaa. Kiitos Petteri, olet idolini :).

Tästä voi kuunnella aiemmin laulamani, Petterin säveltämän ja Samuli Koivulahden sanoittaman, kauniin Elämä kantaa -biisin:




Ilman viestintäguru Heli Järvenpään (blogi osoitteessa http://kiinakirja.fi) vinkkejä ja ohjausta olisi koko UMK-osallistumiseni ollut aika erilaisissa kantimissa kuin nyt. Ei olisi blogia, ei muita some-kanavia, ei kunnon promokuvia, ei minkäänlaista suunnitelmaa minkään suhteen... Joten iso kiitos avusta myös Helille!

UMK:ta ja oikeastaan koko alkavaa artistiuraa ajatellen minusta otettiin tosiaan ihka oikeita promokuviakin elokuussa. Kuvaajana toimi Timo Mäkipää (www.pohjoinenikkuna.fi) ja käsittämätöntä kyllä, ammattilaisen ottein hän sai tällaisenkin kameran edessä jäätyvän jäykistelijän rentoutumaan, ja kuvista tuli paljon hienompia kuin koskaan uskalsin unelmoidakaan. Kiitos Timo, olet huippu! Kuvausta varten hiuksiini taiteili aivan ihastuttavan kampauksen turkulainen Miila Kristiina, ja loisteliaan meikin loihti Hannamari Laihonen. Esimerkiksi tämän näköisiä otoksia saatiin tuolloin talteen:



Suuren suuri kiitos kaikille, jotka olette potkineet minua tavalla tai toisella eteenpäin. Yksin ei pärjää kukaan, ja aivan kaikki apu ja tsemppi, jonka olen jo saanut, on ollut minulle kultaakin kalliimpaa.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Tästä se alkaa

Nyt. Askel on otettu. Matka voi alkaa.

Painoin juuri äsken hieman jopa vapisevin sormin send-painiketta UMK:n ilmoittautumissivulla. Osallistun kilpailuun biisillä, joka yhä vieläkin, laulettuani ja kuultuani sen lukemattomia kertoja, nostaa ihoni kananlihalle. Rakastan kappaletta ja uskon, että siitä tulee nauttimaan moni muukin kuulija. Haluaisin niin kovasti jo päästää biisin ilmoille, mutta vielä pitää malttaa tovi, ennen kuin sen saa julkaista.

Noviisina otan myös ensimmäiset horjuvat askeleeni blogikirjoittajana. Tulen jatkossa kertomaan kaikesta UMK:n ympärillä tapahtuvasta liikehdinnästä, mutta sen lisäksi myös muista musiikkiin liittyvistä kuvioista ja kiemuroista aloittelevan artistin näkövinkkelistä. Nyt on vihdoinkin TaruLan aika päästä ääneen!