tiistai 8. syyskuuta 2015

Taas mennään, mennäänhän taas!

Lähetin vuosi sitten demon UMK15-kisaan, suurin odotuksin. Kun en päässytkään jatkoon, pettymys oli valtaisa! Olin niin sydämistynyt, etten suostunut seuraamaan UMK:ta enkä itse Euroviisujakaan sitten ollenkaan. Mielestäni minulla oli ollut esitettävänäni maailman ihanin biisi, enkä voinut käsittää, ettei se ollut päässyt jatkoon.

Aika parantaa haavat - niinhän sitä sanotaan. Ja kas kummaa, poikkeus en ollut minäkään. Alkukesästä alkoi poltella ajatus yrittämisestä uudelleen. Juuri oikeaa biisiä ei vain tahtonut löytyä siihen hätään. Olihan edeltäjä ollut järisyttävän upea ja minulle toivottoman rakas; sitä olisi vaikea peitota millään!

Sain elokuun puolivälissä kuultavakseni Annika Tellon sanoittaman ja Gynai Alekperovan säveltämän koskettavan biisin, ja olin jälleen lääpälläni. Kyseistä kappaletta ja viime vuoden kisabiisiäni ei oikein voi vertailla, koskapa ne ovat aivan erilaiset. Mutta tämäkin liikutti mieltäni juuri tietyllä tavalla, ja siksi päätin tarttua tilaisuuteen. UMK16 olisi kuin olisikin tähtäimessäni!

Sain biisille sovittajaksi tutun Jame Roukalan, ja vääntö alkoi todella tiukalla aikataululla. Äänitin laulun kovin keskeneräiseen demopohjaan, ja sen jälkeen sitä veivattiin edes-takaisin monta monituista kertaa. Jamen kärsivällisyys taisi olla koetuksella useampaan otteeseen... Lopulta kaikki osapuolet olivat kuitenkin tyytyväisiä, ja päätettiin demon olevan valmis.

Seuraavaksi kirjoitin biografian, mikä tuntui jotenkin vaikealta tehtävältä. Se ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna esittelyvideon tekemiseen... Sellainen nimittäin vaadittiin tällä kertaa, kun viime vuonna olin autuaasti välttynyt moiselta koitokselta. Video tuli kuitenkin pakon edessä kuvattua ja sain sen jopa editoitua ihan suht mallikkaasti.

Ja äsken sitten lähetin kaikki vaadittavat materiaalit kisaan. Jännittää, mitä tuleman pitää! 


Piinaavaa odotusta lieventämään kuuntelen taas viime vuoden UMK-biisiäni. Kuunnelkaapa toki tekin. Olkaa hyvät, Blood at the Rainbow's End. Sävellys Petteri Laakso, sanat Sam Regrets, sovitus Petteri Laakso ja TaruLa. Rakastan, rakastan, rakastan tätä biisiä yhä vain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti