Kuva: Kittisak at FreeDigitalPhotos.net |
Tällä ja edellisellä viikolla olen uppoutunut joulutunnelmiin. Olen äänittänyt muutaman joululaulun:
Himlen i Min Famn -coveri, johon Petteri Laakso teki jännän, uudenlaisen sovituksen
Mary Did You Know -coveri, sekä
ystäväni Jii Kovasen säveltämä ja laulama Lahjalista, johon itse laulelin stemmoja
Yksi on vielä "julkaisematta", kyseessä siis aivan uusi, hieno joululaulu, jonka lopullista valmistumista odotan itsekin jännityksellä!
Eräs ystäväni työskentelee muistisairaiden vanhusten hoitokodissa, jonne hän kutsui minut laulamaan joululauluja. Totta kai suostuin mielelläni. Pakkasin kosketinsoittimeni ja varauduin vinolla pinolla vanhoja, hyviä joululauluja, jotka varmasti olisivat vanhemmalle väelle tuttuja. Tunsin itseni oikein tervetulleeksi, joten tunnelma oli varsin otollinen. Kasasin soittimeni ja aloin laulaa Sylvian joululaulua, Maa on niin kaunista, Tuikkikaa oi joulun tähtösiä ja niin edelleen. Muutama hoitokodin asukas intoutui itsekin laulamaan, mikä oli tietysti mukavaa. Kaikilla tuntui olevan hyvä mieli, ja musiikista jaksettiin nauttia pitkään, vaikka päiväuniaika olikin jo käsillä. Musiikkiahan käytetään paljon muistisairaiden hoidossa. Esimerkiksi musiikin tohtori Ava Numminen on todennut näin: ”Alzheimer-potilaat pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia ja reagoimaan musiikkiin vielä taudin loppuvaiheessakin. Itselle miellyttävän musiikin kuunteleminen vähentää väliaikaisesti ahdistusta ja lisää kielellistä sujuvuutta sekä omaelämäkerrallisten asioiden muistamista.” Musiikissa on voimaa, niin kuin me kaikki tiedämme. Hoitokodin asukkaat eivät ehkä päiväuniensa jälkeen muistaneet koko vierailuani, mutta toivottavasti he olivat sen vuoksi hyvillä mielin edes hetken aikaa. Itselleni ainakin oli palkitsevaa käydä esittämässä tunnelmallisia lauluja ja kuulla eräänkin mummon ylitsevuotavat kiitokset yhä uudelleen ja uudelleen. Kuulemma keväällä voisi samaisessa paikassa esittää vaikkapa kevätlauluja – ei hassumpi idea, toteutan sen varmasti!
Kunnon flyygeli = parasta, mitä tiedän |
Joulun ainoa varsinainen konsertti oli
sitten viikonloppuna Turun Vanhalla raatihuoneella. Kyseessä oli
perinteinen hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tulot ohjattiin
Pelastakaa Lapset Ry:n kautta Gazan lapsille. Itse
soitin tilaisuudessa pianoa bändissä, jossa mukana oli myös
kitara, sähköinen pystybasso ja mandolini. Solistina lauloin kaksi biisiä,
tilaisuuden järjestäjä Esa Pöyliön Pihakoivut pienen kyläkoulun
sekä John Lennonin ja Yoko Onon Happy Christmas (War is over)
-kappaleen suomenkielisenä versiona. Muita esiintyjiä oli myös
pitkä liuta ja ohjelmisto ilahduttavan monipuolinen. Nautin täysin
siemauksin koko illasta, vaikka toki oma esiintyminen
etukäteisjännityksineen oli se sykähdyttävin hetki. Yleisö
tuntui elävän mukana, ja ymmärsinkin, että kyseinen konsertti on
monille jokavuotinen perinne, jonka myötä joulu saapuu.
Ja meillä kaikilla oli nii-in muu-kaa-vaaa! Toivottavasti saan osallistua ensi vuonnakin tähän hienoon tapahtumaan.
Lava odottamassa esiintyjiä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti